Isäntärenki

Tervetuloa Isäntärenkiin!

Perinnetila Isäntärenki on maatila, joka on suuntautunut toiminnassaan luomu- ja lammastuotantoon. Lampaita tilalla on noin 140 uuhta ja vuosittain kasvaa 150-200 karitsaa lihaksi. Karitsan liha, villa ja taljat sekä polttopuut tunnetaan Isäntärengin tuotteina. Itse tila millä yritys sijaitsee on ollut olemassa jo 1700-luvun alkupuolelta ja tunnetaan myös Majalammen -tilana.

Toimintaa on vuosien kuluessa ollut monenlaista. Lypsykarja tilalta lähti 1960-luvulla. Ja kotieläimet teki paluun tilalle 1980-luvun puolivälissä, lampaiden muodossa. Perustetun Aittakahvila Isäntärengin maskotteina. Pihassa piipersi tuolloin myös kanoja, hanhia muutama kalkkuna ja lyhyen ajan myös pari syöttöpossua. Lampaista muodostui kuitenkin pikkuhiljaa tilan tärkein tulonlähde, metsätalouden kanssa. Pellot siirtyi luomuviljelyyn 90-luvun alussa. Lampolan viimeisin laajennus valmistui keväällä 2011.

Isäntärengin kahvila- ja ravintolatilat laajenivat 1990 alussa päärakennukseen ja tilausravintolaa ja kahvilapalveluja tarjottiin ryhmämatkailijoille aina vuoteen 2016 asti.

Nykyisin tila keskittyy siis suonmenlampaan kasvatukseen ja Lihhoo Lieksasta porukan myötä yhä suurempi osa kasvatetuista lampaista pyritään saamaan lähialueelle myyntiin. Tilan pidosta on vastannut viimeiset kymmenkunta vuotta Ville Kuivalainen. Tärkeä osa tilan toimintaa on myös metsätalous ja polttopuun myynti.

Peltoviljelyn osalta tila on luomutuotannossa. Pelloilla kasvaa pääasiassa nurmea ja rehukauraa. Viljelykierrossa on myös palkokasveja ja seosviljoja. Käytännössä kaikki peltoviljelyn tuotteet menee lampaiden rehuiksi. Lampaat ovat tavanomaisessa tuotannossa. Lampailla on myös tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden edistäjänä. Uuhet pääsevät kesäisin laiduntamaan tilan perinnebiotooppeja ja maisema alueita. Ne ovat tilan vanhoja luonnolaitumia, hakamaita ja niittyjä jotka tarjoavat hyvän suojapaikan yhä harvinaisemmiksi käyville kasvi- ja eliölajeille. Suomenlammas on ketteränä alkuperäisrotuna sopiva niitä hoitamaan.